BLOGI

Kirjoitan blogissani mietteitä monenmoisista asioista. Epäilemättä musiikki on tärkeässä osassa, mutta tuskinpa huomioimatta jäävät purjelaivojen pienoismallit, pihakottaraisen pesäpuuhat tai huristelut Keltaisella Kaunottarella. Saattaapa olla tarve kirjoittaa jostakin ajankohtaisesta asiastakin. Ja tietysti lupaan olla ahkera, ettei tulisi mahdottomia taukoja....

 

 

Koska norsulla on pitkä muisti, niin palatkaamme Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011. Turku 2011 -säätiöllä oli rahaa käytettävissä 54,1 miljoonaa euroa. Olisi voinut kuvitella, että urkukulttuuri saisi rahasta muutaman tuhannen siivun, mutta toisin kävi. Vika oli epäilemättä hakijassa, eli meissä Turun Urkujuhlilla, koska haimme rahaa ”normaaliin” - korkeatasoiseen ja monipuoliseen konserttitoimintaan. Hakemus olisi epäilemättä mennyt läpi heittämällä, jos olisimme osanneet kirjata siihen esimerkiksi seuraavaa:

 

”Johann Sebastian Bachin musiikki edustaa oman aikakautensa globaalista ja monikulttuurista näkemystä, sillä Bach keräsi vaikutteita eri maista ja sulatti ne yhteen. Hän liikkui maallisen ja kirkollisen musiikin eri alueilla ja seurusteli niin ylhäisten kuin alhaistenkin kanssa, sillä yhteiskuntaluokat eivät olleet hänelle ongelma ja hän oli auttamassa eri sosiaalisista lähtökohdista tulevien kuulijoiden yhteistä samaistumista musiikkiin. Vaikka hän ei juuri tuntenutkaan uskontokuntia kristinuskon ulkopuolelta, ei hän kategorisoinut ihmisiä katolilaisen tai luterilaisen näkökannan mukaan. Siksi Bach on hyvä esimerkki varhaisesta ekumeniasta. Turun Urkujuhlien konsertti esittelee Bachin musiikista läpileikkauksen, joka ottaa muun muassa huomioon monikulttuurisuuden ja osoittaa, että vaikka Bach eli paljon pienemmässä maailmassa kuin me, oli hän musiikissaan globalisaation edelläkävijä. Toisaalta barokin ajan musiikin on todettu vaikuttavan rauhoittavasti ja koska Bach lähes parinkymmenpäisen perheen isänä tunsi lasten ja nuorten ongelmat, sävelsi hän musiikkia, joka vaikutti nuoriin rauhoittavasti ja siksi Urkujuhlat tekee yhteistyötä myös nuorten kanssa työskentelevien järjestöjen kanssa.”

 

Eiköhän noista lähtökohdista kulttuuripääkaupunkirahoja olisi napsahtanut vähän urkukulttuurillekin. Toisaalta, klassinen musiikki oli Turussa suurena kulttuuripääkaupunkivuonna Mikko Heiniön oopperaa lukuun ottamatta melko sivuosassa. Ongelmana onkin se, että koska kulttuuri käsitetään nykyään niin laajana ja monialaisena, jää ”perinteinen” kulttuuri jalkoihin ja urkukulttuuri on sitten helposti se alimmaisin. Vaikuttaa joskus siltä, että kulttuurin määrärahoista päättävät henkilöt edustavat - tai ainakin yrittävät edustaa avarakatseista monimuotoisuutta. Se johtaa helposti siihen, että ”pelkkä” korkeatasoinen konsertti ei ole mitään – täytyy olla jotain uutta ja täytyy olla elämyksiä: tanssijaa, valo-showta, performanssia, videota. Niitähän harvemmin on urkukonserteissa - vaikka onhan sentään strippareita nähty hinkkaamassa itseään urkuihin ja urkuriin. Tiedä sitten edustaako se avarakatseisuutta ja monimuotoisuutta…

 

Kaipa se sitten vaikuttaa rahahanojen vääntäjiltä tylsältä, kun kuulijalle usein näkymätön urkuri soittaa tylsällä laitteella, joka ei perusperiaatteiltaan ole kehittynyt satoihin vuosiin, tylsää Bachin musiikkia lähes kolmensadan vuoden takaa. Mutta ei auta: muistakaamme Aku Ankan puhuvan koiran kuolematonta lausahdusta: ”elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”. Täytyy jaksaa uskoa asiaan ja pitää meteliä perinteisen (urku)kulttuurin puolesta!

 

 

 

 

Ajankohtaista

14.11.2017 Concert at the Mariinsky Concert Hall

Lue lisää

1.4.2016 New CD released: J.S. Bach. Organ Works Vol. 1

Lue lisää

25.4.2015 Concerts in Japan in May

Lue lisää

28.11. 2015. Jaakko Ryhänen ja Ville YLE TV 1:n Aamu-TV:ssä

Lue lisää

YL:n ensimmäiset joulukonsertit Helsingin Kallion kirkossa 7.12. klo 17.30 ja 20.00.

Lue lisää