BLOGI

Kirjoitan blogissani mietteitä monenmoisista asioista. Epäilemättä musiikki on tärkeässä osassa, mutta tuskinpa huomioimatta jäävät purjelaivojen pienoismallit, pihakottaraisen pesäpuuhat tai huristelut Keltaisella Kaunottarella. Saattaapa olla tarve kirjoittaa jostakin ajankohtaisesta asiastakin. Ja tietysti lupaan olla ahkera, ettei tulisi mahdottomia taukoja....

 

 

 

Pienoismallin rakentajalla on vain kaksi hienoa hetkeä: kun hän aloittaa mallin ja kun malli vihdoin tulee valmiiksi. Kaikki näiden kahden pisteen välillä on vaan tuskaa. Aika paljon tuossa on totuutta, mutta on matkan varrella sentään hienojakin hetkiä. Esimerkiksi silloin kun on yrittänyt muutaman kerran tehdä jonkin pienen väkerryksen ja se tuntikausien yrittämisen jälkeen vihdoin onnistuu itseä tyydyttävällä tavalla. Kunnes seuraavana päivän alkaa katsomaan sitä epäilevästi...

 

 

Kuvissa olevan purjelaivan rungon ostin netistä. Siihen ei oltu tehty juurikaan mitään kansirakennelmia (harmi ettei ole kuvaa ihan alusta), mutta melkoisen paljon oli tykeille aukkoja. Lopulta päätin tukkia ne balsasta leikatuilla paloilla ja paklata sileäksi. Paklaamista ja hiomista oli muutenkin paljon.

 

 

Runko ei ole mikään mittakaavaan tehty alunperinkään. Oli aika miettiminen, minkälaista laivaa alan tekemään. Oli moniakin vaihtoehtoja,  esimerkiksi kolmimastokuunari, mutta päädyin lopuksi kolmimastoparkkiin.  Harold A. Underhillin kirjasta "Deepwater Sail" löysin "Penangin" piirustukset. Se kuului aikanaan Gustaf Eriksonin mahtipurjelaivastoon 1923-1940.Armas Pukki on kirjoittanut matkastaan "Penangilla", jolloin laiva joutui muun muassa hirmumyrskyyn 1938, kirjassaan "Merenkävijän muistelmia". Laivan kohtalo oli kova, sillä saksalainen sukellusvene U-140 torpedoi sen varoittamatta - yleensä miehistön annettin lähteä laivasta ennen upottamista - joulukuussa 1940 ja koko 18 hengen miehistö meni laivan mukana. 

Mallistani ei siis tule varsinaisesti "Penangia", mutta olen ottanut Underhillin piirustuksista mittasuhteet ja muuttanut ne omaan laivaani ja noudattelen ainakin kansirakennelmien kanssa suurin piirtein "Penangin" esimerkkiä. Tästä tulee siis ns. merimiesmalli. Eli laiva ei ole aivan yksi yhteen jonkin esikuvan kanssa, vaan noudattelee tietyn laivatyypin yleisiä piirteitä - mahdollisimman oikein tehtynä kylläkin. Toisaalta merimiehet tekivät parhaansa rakentaessaan malleja tyvenen pitkinä tunteina, mutta rakennusmateriaalit olivat mitä sattui olemaan käsillä ja uskomattoman hienoja malleja he pystyivät rakentamaan.

 

 

Tein täkin rimoista ja musta tiivistyaine kansilautojen välissä on mustaa lankaa. Etukannen jouduin tekemään kahteen kertaan, kun ensin tein sen kokopitkistä rimoista, mutta sitten tulin ajatelleeksi, etteivät ne voi olla jokainen yhtenäistä lautaa, vaan täytyy olla jakoja. Kuvassa osa kannesta on lakattu, mikä erottuu selvästi.

 

 

Viimeisessä kuvassa näkyy tämän hetkinen vaihe. Kansirakennelmia on jo aika mukavasti koossa ja seuraavaksi ajattelin tehdä mastoja. Vaikka kaikenlaista olisi kannellekin tekemistä niin mastojen tekeminen ja niiden saaminen paikalleen nytkähdyttäisi hommaa eteenpäin. Alkaisi laiva muistuttamaan laivaa.

 

 

 

Ajankohtaista

14.11.2017 Concert at the Mariinsky Concert Hall

Lue lisää

1.4.2016 New CD released: J.S. Bach. Organ Works Vol. 1

Lue lisää

25.4.2015 Concerts in Japan in May

Lue lisää

28.11. 2015. Jaakko Ryhänen ja Ville YLE TV 1:n Aamu-TV:ssä

Lue lisää

YL:n ensimmäiset joulukonsertit Helsingin Kallion kirkossa 7.12. klo 17.30 ja 20.00.

Lue lisää