BLOGI

Kirjoitan blogissani mietteitä monenmoisista asioista. Epäilemättä musiikki on tärkeässä osassa, mutta tuskinpa huomioimatta jäävät purjelaivojen pienoismallit, pihakottaraisen pesäpuuhat tai huristelut Keltaisella Kaunottarella. Saattaapa olla tarve kirjoittaa jostakin ajankohtaisesta asiastakin. Ja tietysti lupaan olla ahkera, ettei tulisi mahdottomia taukoja....

Katastrofeja merellä. København ja Pamir.

Jos Titanicin törmääminen jäävuoreen, josta tuli kuluneeksi 100 vuotta, onkin se kuuluisin rauhan aikana merellä tapahtunut onnettomuus, niin purjelaiva-aikakaudella turmia sattui melkein harva se päivä. Kuuluisimpia onnettomuuksia on viisimastoisen koululaiva Københavnin katoaminen 1928. Laivalla oli 71 henkilöä, joista 28 oli miehistön jäsentä ja 45 oli kadetteja.  Viimeinen mitä laivasta kuultiin oli sähkösanoma joulukuussa 1928, jossa kerrottiin kaiken olevan hyvin. Sen jälkeen laiva katosi jäljettömiin. Todennäköisesti laiva törmäsi Titanicin tavoin jäävuoreen matkallaan Buenos Airesista Australiaan. Tuohon aikaan viestintä oli paljon alkeellisempaa kuin nykyään ja yksi teoria oli, että ainakin osa miehistöstä olisi pelastautunut jollekin syrjäiselle saarelle. Vuosia myöhemmin Afrikan rannikolta löydettiin ihmisruumiin ja pelastusveneen jäännöksiä, joiden arvuuteltiin olevan peräisin kadonneesta aluksesta. Taannoin televisiosta tullut dokumentti kertoikin, että monet kadettien omaisista eivät suostuneet uskomaan poikiensa kohtaloon, vaan vaativat vielä pitkään onnettomuuden jälkeen varustamolta ja Tanskan hallitukselta uusia etsintäpartioita alueelle. Yhtäkään kadonneista ei kuitenkaan koskaan löytynyt. Helposti tunnistettava viisimastoinen laiva jäi elämään aavelaivana, jonka nähtiin silloin tällöin purjehtivan horisontissa.

 

Eriksonin laivueen Pamir, Olivebank, Viking ja Mozart Maarianhaminassa joskus 1930-luvulla.

 

Toinen yhtä kuuluisa onnettomuus on nelimastoparkki Pamirin kaatuminen hirmumyrskyssä 1957. Alus oli yksi viimeisestä ahvenanmaalaisen purjelaivakuninkaan Gustaf Eriksonin omistuksessa ollut purjelaiva. Erikson kuoli 1947 ja hänen poikansa jatkoi vielä parisen vuotta purjelaivaliikenteessä. Niiden aika oli kuitenkin auttamatta ohi ja Pamir jäi aikakirjoihin viimeisenä suurena purjelaivana, joka purjehti Kap Hornin ympäri kaupallisessa liikenteessä, tuoden viljalastin Australiasta Eurooppaan vuonna 1949. Sen jälkeen Pamir myytiin romutettavaksi, mutta saksalainen laivanvarustaja Heinz Schliewen osti sen ja toisen Eriksonin laivastoon kuuluneen purjelaivan Passatin itselleen ja nykyaikaisti laivojen varustusta asentamalla niihin muun muassa apumoottorin ja kylmätilat ruoan säilyttämistä varten. Purjelaiva-aikakaudella tuore liha oli laivoilla elävien sikojen muodossa ja miehistön juhlahetkiä oli se päivä, kun sika teurastettiin. Montaa sikaa ei kuitenkaan yhdellä laivalla ollut, joten kokki loihti suolalihasta erilaisia aterioita, lihasta, joka oli monesti laadultaan todella epäilyttävää. 

 

Alukset herättivät suurta nostalgista huomiota minne ikinä purjehtivatkin. Kovin lyhyeksi tuo nostalgia-aika kuitenkin jäi. Elokuussa 1957 Pamir lähti viljalastissa Buenos Airesista kohti Eurooppaa. Laivalla oli uusi kapteeni, jonka tekemistä monista virheistä onnettomuus pitkälti johtui. Lastaajat olivat lakossa Buenos Airesissa, mutta kapteeni päätti lähteä matkalle, vaikka viljalasti oli kiinnitetty epäammattimaisesti. Lastin liikkuminen ruumassa on yksi kaikkein pahinta mitä laivalle voi sattua, sillä sen seurauksena laivan painopiste muuttuu ratkaisevasti. Matka meni pitkään hyvin, mutta ohitettuaan Azorit laiva joutui täysissä purjeissa hirmumyrskyyn. Huonosti kiinnitetty lasti siirtyi ja aiheutti laivan kallistumisen, kapteeni ei määrännyt painolastitankkeja tyhjennettäväksi, joka olisi voinut auttaa ja lastiluukkuja ei suljettu heti, joten laiva hörppäsi vettä. Laiva kallistui niin paljon, että paapurin puolen pelastusveneet olivat veden alla ja styyrpuurin puolen pelastusveneet olivat sellaisessa kulmassa, ettei niitä pystytty laskemaan. 86:sta laivalla olleesta vain kuusi pelastettiin pelastusveneistä, jotka olivat uppoamisen jälkeen jääneet pinnalle. Pelastusveneistä, joissa ei ollut ruokaa eikä hätäraketteja. Jälkikäteen on kerrottu, että radistille oli säästösyistä annettu kaikenlaisia muitakin tehtäviä, joten hän ei ollut paikalla vastaanottamassa varoitusta myrskystä ja että kadetit ottivat innoissaan valokuvia melkein viime hetkillä autuaan tietämättöminä tilanteen vakavuudesta. 

 

Pamirin tragedia lopetti suurten kaupallisten purjelaivojen aikakauden. Passatista tehtiin museolaiva Travemündeen. Yksi uljaimmista Eriksonin purjelaivoista, Moshulu lojui pitkään Naantalin edustalla, kunnes se myytiin 1970-luvun alussa Amerikkaan, missä se toimii ravintolalaivana. Lisäksi Viking on nähtävillä Göteborgissa. Onneksi voimme Suomessa ihailla Eriksonin laivaston Pommern-alusta. Eriksonin laivoista muuten Pommern on ainoa, joka on alkuperäisessä asussaan, sillä se ei enää purjehtinut sodan jälkeen, joten kannattaa käydä katsomassa. Ja on hieno merimuseokin. Siellä on aivan upeita laivamalleja!

 

Ville haaveilee Pommernin ruorissa menneiden aikojen perään.

Ajankohtaista

14.11.2017 Concert at the Mariinsky Concert Hall

Lue lisää

1.4.2016 New CD released: J.S. Bach. Organ Works Vol. 1

Lue lisää

25.4.2015 Concerts in Japan in May

Lue lisää

28.11. 2015. Jaakko Ryhänen ja Ville YLE TV 1:n Aamu-TV:ssä

Lue lisää

YL:n ensimmäiset joulukonsertit Helsingin Kallion kirkossa 7.12. klo 17.30 ja 20.00.

Lue lisää