BLOGI

Kirjoitan blogissani mietteitä monenmoisista asioista. Epäilemättä musiikki on tärkeässä osassa, mutta tuskinpa huomioimatta jäävät purjelaivojen pienoismallit, pihakottaraisen pesäpuuhat tai huristelut Keltaisella Kaunottarella. Saattaapa olla tarve kirjoittaa jostakin ajankohtaisesta asiastakin. Ja tietysti lupaan olla ahkera, ettei tulisi mahdottomia taukoja....

L´Avenir. Jäljettömiin kadonnut

 

 

 

Alun perin belgialaiseksi koululaivaksi vuonna 1908 rakennetun nelimastoparkki L´Avenirin (”Tulevaisuus”) katoaminen ei nykyään ole ehkä yhtä hyvässä muistissa kuin Københavnin ja Pamirin onnettomuudet. L´Avenir oli vuosina 1932–1937 osa ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin purjelaivastoa. Kesällä 1937 alus myytiin Saksaan ja sen uudeksi nimeksi tuli Admiral Karpfanger. Jo seuraavana vuonna alus katosi sen ollessa ensimmäisellä matkallaan uuden nimisenä Australiasta Eurooppaan. Erikson muuten tiesi, että laivojen uudelleen nimeäminen tuo niille onnettomuutta. Viimeinen havainto laivasta oli sen sivuuttaessa pahamaineisen Kap Hornin maaliskuussa 1938. Laiva sähkötti tuolloin ”kaikki hyvin”… Koskaan ei saatu tietää, mitä alukselle tapahtui, mutta todennäköisesti se törmäsi jäävuoreen ja upposi nopeasti. Laivan mukana syvyyksiin meni yli 60 miehistön jäsentä ja kadettia. Myöhemmin alueelta löydettiin sieltä täältä joitakin aluksen osia. Mainittakoon, että alukseen asennettiin radiolähetin ja vastaanotin ensimmäisenä purjelaivana maailmassa vuonna 1911.

 

Kuvissa oleva pienoismalli on ns. merimiesmalli eli pienoismalli, joita merimiehet rakensivat laivoilla vapaa-aikanaan. Laivoilla tiedettiin, että joutilaat kädet ovat paholaisen työkalu, joten merimiehille yritettiin keksiä tekemistä etenkin tyvenillä vesillä kun laivan manoveereihin ei mennyt hirveästi aikaa. Paikkoja kiillotettiin, laivaa maalattiin, ruostetta hakattiin irti ja kantta holistoonattiin (”holystone”)  kiven ja sannan avulla, mutta vapaavuoroillakin piti olla jotain tekemistä. Miehistö urheili, muun muassa nyrkkeily oli suosittu ajanviete ja samalla tuli purettua aggressioita toisia kohtaan, joita kuukausitolkulla samassa, pienessä tilassa toisten kanssa oleminen aiheutti. Kalastaminen toi vaihtelua yksitoikkoiseen ruokavalioon ja haita pyydystettiin usein raivokkaalla antaumuksella. Albatrossejakin pyydystettiin kannelle horjumaan kuin humalaiset merimiehet, mutta albatrosseja ei tapettu,  koska se toi huonoa onnea. Käskytyksen lisäksi laivoilla tehtiin erilaisia puhdetöitä ja pienoismallien ja pullolaivojen rakentaminen oli yksi suosituimmista harrastuksista. Usein vähän joka toisella miehellä – tämä koski myös päällystöä kapteenia myöten – oli malli rakenteilla. Kapteenilla olikin syytä olla jokin harrastus, jottei viinapiru vienyt mennessään. Kapteeni oli laivalla yksinäinen hahmo, jolla ei ollut suoraa kontaktia miehistöön.  Kapteeni Haddockin ilmoitti olevansa ”Jumalan jälkeen ainoa isäntä laivassa”. Kapteenia vastaan kapinoiminen oli samaa kuin kapinoiminen Jumalaa vastaan ja tuohon aikaan ihmiset olivat Jumalaa pelkäävää kansaa.

 

Tämän L´Avenirin pienoismallin on tehnyt Paul Krüll Portlandista, tai niin ainakin tulkitsen haalistuneen tekstin yhdestä meren kulmasta. Onko Krüll mallin alkuperäinen rakentaja vai se, joka mallin on valmiiksi tehnyt, onkin sitten toinen juttu. Ilmeistä on, että rungon, kansirakenteet, plokit, purjeet ja mesaanimaston (eli takimmaisen maston) on tehnyt eri henkilö kuin se, joka teki mallin valmiiksi. Luettelemani asiat on tehty huolella, mutta muut mastot on tehty yksinkertaisesti ja oikoen. Todennäköisesti alkuperäiseltä tekijältä on laiva jäänyt syystä tai toisesta kesken ja tämän työtä on joku, ei niin viitseliäs tai niin taitava kaveri jatkanut. Ostaessani mallin siitä oli mesaanimasto poikki ja kaksi röijelipurjetta eli kahden maston ylimmäiset purjeet olivat kadonneet ja kaikki prassit eli köydet, joilla ohjaillaan raakoja, olivat poikki. Tein mesaanimastoa lukuun ottamatta uudet mastot ja köysistö meni uusiksi ja tein kaiken ”merimiestyyliin” eli en yrittänyt tehdä hienommin kuin alkuperäinenkään mallin aloittanut tekijä.

 

Mielenkiintoista on se, että mallin perusteella pystyy sen tekoajan määrittelemään melko tarkasti, eli L´Avenirin ensimmäiselle reissulle 1908–1909. Harold A. Underhill nimittäin kertoo kirjassaan ”Sail Training and Cadet Ships”, että ensimmäisen matkan jälkeen ohjaus siirrettiin takaa puolikannelta keskilaivaan, vaikka laivaa pystyi myös ohjaamaan puolikannelta jos jotain sattuisi. Ja vasta 1921 etukantta pidennettiin, jollaisena laiva paremmin tunnetaan. Koska tässä pienoismallissa ruori on ainoastaan perässä ja etukansi on vielä lyhyt, niin mallin on oltava tuolta ensimmäiseltä reissulta. Mielenkiintoinen pala laivan historiaa siis.

 

 

Ajankohtaista

14.11.2017 Concert at the Mariinsky Concert Hall

Lue lisää

1.4.2016 New CD released: J.S. Bach. Organ Works Vol. 1

Lue lisää

25.4.2015 Concerts in Japan in May

Lue lisää

28.11. 2015. Jaakko Ryhänen ja Ville YLE TV 1:n Aamu-TV:ssä

Lue lisää

YL:n ensimmäiset joulukonsertit Helsingin Kallion kirkossa 7.12. klo 17.30 ja 20.00.

Lue lisää