BLOGI

Kirjoitan blogissani mietteitä monenmoisista asioista. Epäilemättä musiikki on tärkeässä osassa, mutta tuskinpa huomioimatta jäävät purjelaivojen pienoismallit, pihakottaraisen pesäpuuhat tai huristelut Keltaisella Kaunottarella. Saattaapa olla tarve kirjoittaa jostakin ajankohtaisesta asiastakin. Ja tietysti lupaan olla ahkera, ettei tulisi mahdottomia taukoja....

14.10.2013 Bachin jalanjäljissä osa 3

 

 

 

Leipzigin Tuomaskirkko

 

Matkamme pää- ja päätöskohde oli Leipzig missä Bach työskenteli vuodesta 1723 aina kuolemaansa 1750. Konserttimme oli Leipzigin Tuomaskirkossa saman päivän iltana kun vierailimme Weimarissa. Aikaa matkaamiseen, harjoitteluun ja urkujen rekisteröimiseen näytti olevan hyvin, koska matkaseurue oli ilahduttavasti bussilla silloin kun sovittiin – no ainahan se oli. Mutta kuinkas ollakaan, bussi ei inahtanutkaan. Pari päivää aikaisemmin tapahtuneelle kahden tunnin bussin käynnistykselle aikataulumme ei olisi antanut myöten ja hetken jo pelkäsimme, että matkan huipennus jää kokematta. Oppaamme toimi ripeästi ja ilmoitti lähtevänsä juttusille vieressä seisovan bussin kuskin kanssa. Aina yhtä tehokas oppaamme porhalsi kohta takaisin ja ilmoitti hämmästyksemme, että seurueemme ottaa nyt kamat mukaan, siirtyy toiseen bussiin ja lähtee sillä kohti Leipzigiä. Meidän onneksemme kuski oli valmis tekemään lähes kahden tunnin matkan Leipzigiin ja tietenkin vielä yksinään takaisin. Kuljettajalla ei ollut mitään tekemistä odotellessaan kyydittäviänsä, jotka olivat korkeita saksalaisia poliitikkoja.  Bussin jääkaapissa olikin asianmukaisesti hienoa shampanjaa odottamassa onnistuneita päätöksiä. Joka tapauksessa kiire kuulemma oli, jotta vuorokauden lakisääteinen ajoaika ei ylittyisi. Mitä tämä ex tempore -kuljetus maksoi, sitä emme kyllä tiedä…

 

Ehdimme ajoissa Leipzigiin ja menimme Tiina Ilosen kanssa tutustumaan Tuomaskirkon urkuihin.  Kirkossa on kahdet urut: Wilhelm Sauerin mahtavat romanttiset urut ja Gerard Woehlin Bachin juhlavuonna 2000 rakentamat urut, joita kutsutaan Bach-uruiksi. Niissä on neljä sormiota ja 61 äänikertaa. Soitimme konsertin kokonaan Woehl-uruilla, koska ohjelmistomme oli matkan luonteesta johtuen barokkimusiikkia, joka sopi näille uruille täydellisesti. Tiinan kanssa soittamamme iltakonsertti oli menestys päätellen kuulijoiden kiitoksista ja innostuksesta. Ja olihan paikka upea: kirkko, joka liitetään erottamattomasti Bachiin ja sen mahtavasti soivat urut, jotka suorastaan järisivät jalkojen alla urkulehterillä. Onpa kirkon kuorissa Bachin hautakin. Kyllä tuli soittajallekin melkein tippa linssiin. 

 

 

Bach ja hänen opetuslapsensa

 

Asiaan kuuluvan karonkan jälkeen oli päivän verran aikaa tutustua Leipzigiin. Mainittakoon, että sen Bachin asuintalon museossa on arvotavaroita varten tarkoitettu arkku, joka on ainoa huonekalu, jonka varmasti tiedetään kuuluneen Bachille.  Muuten museo jätti hieman steriilin vaikutelman valkoisine seinineen. Auerbachin kellarista löytyi mainiota ruokaa, eikä ollut edes kovin kallista, vaikka ravintola nykyään näyttää enemmän hienostopaikalta kuin pitkien iltojen istuntopaikalta. Mefistoteles ei kylläkään tullut järkkäämään ilmaisia juomia, mutta eipä kyllä meitä vedetty nenästäkään. Leipzig on hyvin kaunis ja rakennukset ovat täysin restauroidut. Keskustassa ei tosin enää asu yhtäkään entisen Itä-Saksan aikaista asukkia, koska kaikki rakennukset myytiin muurin romahduksen jälkimainingeissa sijoittajille tms.

 

 

 

Auerbachin kellarin kyltti ja sisäkuva

 

Lauantaina lähdimme kohti Dresdeniä, missä meillä oli tarkoitus vierailla kuuluisassa Jemlichin urkurakentamossa. Kesken matkan bussi alkoi ensin huutaa varoitusääntä ja kuskin jatkaessa sitkeästi ajamista tyssäsi matkan teko loppujen lopuksi tienvarteen. Lienee turha mainita että allamme oli sama ajoneuvo, joka jo kahteen kertaan oli jättänyt meidät lähtökuoppiin. Saksassa ei niin vain hypellä moottoriteillä autosta ulos nopeuksien lähetessä parhaimmillaan kahtasataa ja ylikin, joten piti soittaa poliisille, joka turvasi meitä mataessamme läheiselle huoltoasemalle. Seurueemme suhtautumista elämän lainalaisuuksiin osoitti tyyni suhtautuminen pysähdykseen: ei sen kummempia mutinoita, vaan katse kohti huoltsikan kylmäkaappia. Tupakaksi ei kukaan laittanut johtuen varmaan siitä, että porukassa oli huomattavan paljon tohtoritohtoreita. Vajaan tunnin odottelun jälkeen pihalle porhalsi taksijono, joka vei meidät urkutehtaalle, missä nykyinen herra Jemlich esitteli rakentamoa perusteellisesti. Tehdaskierroksen jälkeen ajoimme takseilla Dresdenin keskustaan viikon aikana jo tutuksi tulleille saksalaisen keittiön parhaille herkuille: liisteristä pyöräytettyjä perunapalloja, hapankaalia ja lihaa.  

 

 

 

Odottelua huoltoaseman pihalla ja näkymä Jemlichin urkutehtaalta

 

Lounaan jälkeen otimme uudet taksit alle ja lähdimme hakemaan urkutehtaalle jääneitä matkatavaroitamme. Paitsi se tilataksi, johon me istuimme ei lähtenytkään käyntiin! Se tuntui jo liian uskomattomalta ollakseen totta, mutta pienen avunannon jälkeen päästiin matkaan. Akku oli kuskin kertoman mukaan tyhjentynyt, koska taksamittari oli jäänyt päälle (tai jotakin sellaista), mutta automme oli kuulemma paras ryhmäämme kuskaavista viidestä taksista – vähän ajettukin. Otimme kamat äkkiä autoon ja olimme valmiita parin tunnin matkaan Berliinin lentokentälle. Niin ei vain käynyt, sillä matkustusongelmiemme kyseenalainen huippukohta tuli pihalle kurvanneen uuden tilataksin muodossa. Tämän ajaja nimittäin ilmoitti, että tavarat siirretään meidän kuljettajamme ”romusta” hänen taksiinsa ja matka jatkuu sillä. ”Meidän” kuskimme ei tätä sulattanut, vaan veti varoittamatta suorilta turpiin uutta kaveria! Pienen painimisen ja sitäkin pidemmän selittelyn jälkeen, jonka aikana kävin tyhjentämässä riitapukarin auton tavaroistamme, pääsimme vihdoin kohti lentoasemaa. Sinne ehdimmekin sitten mukavasti tilataksimme ajaessa reilua 140kmh koko matkan.

 

Kaiken kaikkiaan matka oli meille Bach-intoilijoille upea. Ja vaikkei jostain ihmeen syystä Bachista niin paljon välittäisikään ovat esimerkiksi Weimar ja Leipzig kauniita kaupunkeja, joissa on paljon nähtävää ja joita voi ehdottomasti suositella kulttuurimatkakohteiksi.

 

 

 

 

Ajankohtaista

14.11.2017 Concert at the Mariinsky Concert Hall

Lue lisää

1.4.2016 New CD released: J.S. Bach. Organ Works Vol. 1

Lue lisää

25.4.2015 Concerts in Japan in May

Lue lisää

28.11. 2015. Jaakko Ryhänen ja Ville YLE TV 1:n Aamu-TV:ssä

Lue lisää

YL:n ensimmäiset joulukonsertit Helsingin Kallion kirkossa 7.12. klo 17.30 ja 20.00.

Lue lisää